1) Itsearviointi- ja auditointimallit laadun arvioinnin tukena nuorisotyössä, Tuula Tissari ja Sonja Heteoja

Nuorisotiloilla työskentelevien oma keskusteluhetki. Itsearviointi nuorisotyössä on työyhteistön omaa toiminnan tarkastelua laatukriteerien avulla, mikä auttaa määrittelemään hyvän nuorisotyön periaatteita ja tukee yhteistä keskustelua. Säännöllinen itsearviointi lisää ymmärrystä työstä, vahvistaa sitoutumista ja auttaa kehittämään toimintaa sekä asettamaan tavoitteita. Sen ensisijainen tarkoitus on tuottaa tietoa oman työn laadun parantamiseksi. 

Auditointi puolestaan on vertaisarviointia, jossa nuorisotyön ammattilaiset tarkastelevat toimintaa ulkopuolisesta näkökulmasta laatukriteereihin pohjaten. Se toteutetaan
havainnoimalla toimintaa ja keskustelemalla nuorten sekä työntekijöiden kanssa.

2) Koulu - ja oppilaitosnuorisotyön aseman vahvistaminen kunnissa, Nuoska

Työpajassa käsitellään koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vahvistamista osana kuntien nuorisopalvelujen kokonaisuutta, toimijoiden välisen vuoropuhelun kautta. Työpajassa
hyödynnetään kokemuksia Nuoskan pilottikuntatyöstä, sekä tausta-aineistona osaamiskeskuskaudella kehitettyä määritelmää ja laatuohjetta. 

Toteuttajana tietysti koko muodossaan: Nuoska - koulu- ja oppilaitosnuorisotyön osaamiskeskus.

3) Etsivän nuorisotyön sudenkuopat: tunnistaminen ja ylittäminen, Miikka Piiroinen

Nyt tartutaan nuorten kriittisten Sovari-palautteiden evästäminä etsivän nuorisotyön ja luottamussuhteen rakentumisen herkimpiin kohtiin! Tarkastelemme tilanteita ja
toimintamalleja, joista nuoret ovat antaneet etsiville viime vuosien aikana eniten ja painokkainta noottia - luvassa nuorten suoraa, sensuroimatonta sanomaa.

Mietimme, mistä työssä nuoren kanssa kiikastaa silloin, jos jostain kiikastaa - ja millä tavoin toimimalla kuopat vältetään. Kurkataan myös, mistä tekijöistä nuorten kiitos
Sovarissa erityisesti rakentuu.

4) NTP info, Anniina Torppavirta

Puheenvuorossa sukelletaan Sovari -tuloksiin ja katsotaan, mitä ne paljastavat nuorten arjesta, osallisuuden kokemuksista ja tulevaisuususkosta. Kuka näkee valoa tunnelin päässä ja missä kohtaa taskulamppu on vielä hukassa?

Samalla tarkastellaan työpajatoiminnan merittävää muutosvaihetta. Kuntouttavan työtoiminnan päättyminen muuttaa monen työpajan toimintaympäristöä ja voi asettaa osan toimijoista hankaliin tilanteisiin. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä, millaisia vaikutuksia sillä on nuoriin ja pajoihin, ja miten muutokseen voidaan vastata?

Mukana keskustelussa ovat myös oppivelvollisuuslain vaikutukset nuorten työpajoihin, kuntouttavan opetuksen selvitys sekä esimerkkejä siitä, miten työpajakentällä on kehitetty toimintaa yhteistyössä oppilaitosten ja työllisyysalueiden kanssa. Tavoitteena ei ole antaa valmiita vastauksia, vaan etsiä yhdessä suuntaa ja rakentaa polkuja, jotka vievät nuoria eteenpäin, vaikka kylttien tekstit ovat vielä osin kesken. 

• Pekka Tölli, johtava organisaatiopsykologi